Olen tässä pari päivää pohtinut meidän palautusongelmaa. Maanantain taipparitreeneissä kouluttaja sanoi, että ei tarvi kehua Nappia ennen kuin se dami on mun kädessä. No sitten alkoi raksuttaan: minähän olen aina kehunut valtavasti kun Nappi on kantanut damia. Se on tullut damin kanssa luokse ja minä olen kehunut. Siitä se on kiepsahtanut mun eteen ja poispäin ja minä vaan kehun. En ehkä ole antanut koiran rauhoittua minun luona sen damin kanssa. Vaan innostanut sitä sillä kehumisella. Summa summarum: ongelma on valmis. Koira käy kierroksilla ja juoksee pitkin metsiä.

Tiistaina sain kokeneemmilta ohjaajilta vinkkejä ja niiden mukaan olen treenannut. Kiitos Sini ja Johanna!! :) Etenkin kiitos Sinille rautalangasta ja malli esimerkistä. Nyt parin päivän treenauksen jälkeen Nappi tuo suoraan damit mulle, luovuttaa ne ok. Nostaa lattialta ja tulee suoraan mun luokse. Tilanne on PALJON rauhallisempi. Minä oon hiljaa kunnes koira on mun luona, silittelen ja kehun rauhallisesti. Toistetaan tätä ensin sisätiloissa ja katsotaan sitten pikku hiljaa miten se ulkona toimii. Ensin varmaankin hihnassa/pitkässä liinassa.

Luoksetuloharjoituksia olen tehnyt joka päivä. Toimii.

Illalla meillä alkaakin sitten ohjatut tokotreenit. Kiva päästä niihinkin. On kyllä mukavaa kun on saanut jälleen treenata kunnolla Napin kanssa. Tosin eilen kun treenattiin Inkan ja Hannan kanssa taisin kävellä vähän liikaa kun jalka alkoi kipuileen.

Kyllä vain: me ollaan treenattu joka päivä tällä viikolla! Ja tahti sen kun kiihtyy vain! ;)