Treenailtiin tänään kokeneen noutajaihmisen silmien alla. Tehtiin ensin Napille perus luovutustreeniä. Koira hihnassa, dami meidän väliin "hae". Toimi ok. No sitten vastaava mutta ilman remmiä. Ja sekin toimi. Kiva oli huomata että treenaaminen on auttanut. (No ompa kumma!)
Nappi nimittäin tarjosi kivasti damia.

No sitten tehtiin oikea harjoitus. Nappi viereen sivulle, dami lentää, Napilta hihna pois, "hae" ja mitä tekee meirän Nape? Juoksee täysillä damille, ottaa sen suuhun ja tulee luokse. :) Vau! Sanoinkin että ensimmäinen kerta. Sama homma uusiksi, Nappi täysillä damille, suuhun ja sitten lähtee junnu nuuskiin metsään, kuseskeleen puihin.

- "Aika äijä tää sun koira"
- "No niiimpä, perseileee!!"

Siinä sitten kyykittiin kentällä kunnes Nappi tuli lähelle kun ei saanutkaan sirkushuveja ( = eli emäntää juokseen sinne tänne, huutamaan koiraa tänne taikka sitä kuuluisaa "Perrrrrrkeleee")
Sotasuunnitelma valmiiksi ja uusiksi. Apukouluttaja varmisteleen. Nappi tekee samat kuin edellisessä, juoksentelee siellä täällä, nuuskii, kuseskelee... tosin tällä kertaa joku haju sai tiputtaan damin. Apukouluttaja lähtee perään, Nappi juoksee takas damille, ottaa sen suuhun, ja tulee luo. Koira kiinni ja miettiin.

Jokin jäi kai mietityttään koiran esityksessä ja otettiin vielä kerran. Apukouluttaja lupas käydä komentamassa koiraa jos se perseilee. No odotetusti perseili mutta eipä saatu annettua muikkaria.

 - "Aika vittumainen koira sulla"
 - "No niimpä!!"

Nappi juoksentelee siellä täällä. Me kyykitään kentällä. Nappi tulee muutaman metrin päähän lällätteleen. Lälläslälläslää, mullapa on damiii, ota kiinni jos saat...
Me vaan kyykittiin kentällä. Nappia harmittaa hitto, kukaan ei kiinnitä huomiota vaikka hän kuin juoksee. Tulee lähelle ja otan sen kiinni.

Sitten näytettiin meidän luoksetulo. Kuten olen sanonut, niin toimii muualla muttei damin kanssa. Nappi istuun kentälle, minä kävelen jonkun matkan päähän ja pillitän. Nappi tulee täysillä luokse. Toimii!

Pähkäilyä ja ihmettelyä.
 - "Näytä teidän maahanmeno"
No sehän toimii.
 - "Kuinka kaukaa sää saat sen meneen maahan?"
 - "Emmää tiiä. Kokeillaan"

Jätin Napin istuun kentälle ja kävelin jonkun matkan päähän. Maahan komennolla se meni maahan. Toimii.

 - "Tehdään nyt näin. Mää vien tän damin jonkun matkan päähän. Sä lähetät koiran ja ennen damia käsket sen maahan. Mää varmistan ettei se saa sitä suuhun. Ja jos ja kun todennäköisesti se ei tottele niin sää torut sitä."

Nappi lähtee täysillä (luonnollisesti, meirän perheessä kaikki tehdään täysillä eikä sinne päin!) damille, "maahan" ja koira jää ällisteleen. Meen sen luokse ja torun.
Otetaan uusiksi sama homma, mutta ilman varmistelua. Käsky tuli myöhässä ja koira ehti ottaa damin suuhun. Käskyn kuultuaan jätti damin, tuli luokse ja meni vieressä maahan. Uusi lähetys, tällä kertaa ilman "maahan" käskyä, mutta nyt Nappi ei halua lähteä. Apukouluttaja liikuttaa damia jolloin Nappi menee damille ja tuo sen suoraan mulle! Otettiin vielä kerran ilman "maahan" käskyä. Meni damille, otti sen suoraan suuhun ja toi käteen saakka. :)

Toisella ja kolmannella kerralla toi ok käteen saakka!! :) Saatiin ohjeistus treenata tällä tavalla. Heti jos Nappi yrittää lähteä muille maille, siihen pitää puuttua heti - käsky "maahan" ja uusiksi.
Tuntui toimivan ainakin tällä kertaa. Oli ensimmäinen kerta kun pääsin jotenkin puuttumaan Napin juoksenteluun.

No tämän jälkeen kaahattiin meidän tokotreeneihin. Ensimmäinen kerta aloitettiin taidontarkastuksella. Aiheina seuraaminen, liikkeestä maahan, luoksetulo, luoksepäästävyys ja paikallaolo. Nappi teki taitojensa mukaan. Tiedossa olivat meidän ongelmakohdat, ja myös niiden ratkaisut. Kouluttajat sanoivat sen mitä jo tiesinkin. Tarvitaan lisää treeniä ja onnistuneita harjoituksia. Seuraaminen on vaiheessa, maahan meno hidasta, luoksetulo ok, mutta perusasento hidas, paikallaolo 10. Luoksepäästävyys meni ihan jees.

Jos nyt puhutaan tokosta niin Nappi tekee kaiken, mutta bordercollieen verrattuna hitaasti. Suoritus on puhdas, mutta hidas.

Liikkestä maahan:
 - "Heti käskyn kuultuaan koira pysähtyy ja suorittaa liikkeen. Ei ota ylimääräisiä askelia. Mutta suoristunopeus voisi olla parempi"

Halusin näyttää seisomisesta maahan menon kaukokäskyllä koska halusin tietää onko Nappi nopeempi siinä. Kuulema hieman. Eli noissa lähietäisyydellä tehdyissä liikkeessä ottaa musta vähän painetta. Tai sitten jää norkkuun palkkaa. Tekee kyllä, ja osaa, mutta hidastelee. Minkäs teet. Nappi tekee sen mitä osaa omalla tyylillään. Jos alan sitä pressaan siitä niin homma menee vain vaikeemmaksi ja varmasti myös hitaammaksi. Mun mielestä Nappi on ihan pop! :) Se osaa, se tekee, nopeutta saisi kyllä olla sen myönnän, mut mikäs kiire meillä on valmiissa maailmassa? Me ollaan saatu sama neuvo aina, oon hakenut sitä koirasta aina, mutta hyväksyttävä se on.

Kuten ystäväni Ammi totesi jo niissä meidän pentutokoissa kun hain aina vain nopeempaa suoristusta : "sun täytyy hyväksyä koirasi sellaisena kuin se on, siitä ei koskaan tule bordercollieta". Niimpä. Mut kieltämäti ärsyttää vähän kun saamme aina ohjeiksi "saisi olla nopeampi". Toisaalta taas kuten Ammi huomautti, jos tekee hommasta rennommpaa ja mukavaa niin suoritus voi nopeutua ihan sillä.

Viikonloppu huilataan treenaamisesta. Ollaankin nyt treenattu ahkerasti, sekä koira että ohjaaja kaipaavat vähän paussia. Iltapäivällä mennään juoksuttaan ja uittamaan koiria porukalla. Nappi näkee taas kultsutytöt ja pääsee irroittelemaan. Illalla suunnataan sitten mökille rentoa viikonloppua viettämään. Tekee ihanaa olla maalla, nukkua pitkään ja levätä. :) Olen rasittanut taas tuota jalkaa hieman liikaa, on kipuillut nyt parina päivänä. Pitää malttaa ottaa vielä rauhallisesti että saan sen kokonaan kuntoon.